{"id":1006,"date":"2025-10-24T10:29:50","date_gmt":"2025-10-24T10:29:50","guid":{"rendered":"https:\/\/silm.orgo.ee\/miten-silmasairaudet-ovat-muokanneet-kuuluisien-taidemaalareiden-toita\/"},"modified":"2026-04-17T14:39:14","modified_gmt":"2026-04-17T14:39:14","slug":"miten-silmasairaudet-ovat-muokanneet-kuuluisien-taidemaalareiden-toita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/miten-silmasairaudet-ovat-muokanneet-kuuluisien-taidemaalareiden-toita\/","title":{"rendered":"Miten silm\u00e4sairaudet ovat muokanneet kuuluisien taidemaalareiden t\u00f6it\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n<p>Silm\u00e4sairaudet ovat kautta historian j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkens\u00e4 joidenkin maailman kuuluisimpien taiteilijoiden t\u00f6ihin. Silm\u00e4sairaudet, jotka sumensivat, v\u00e4\u00e4ristiv\u00e4t tai h\u00e4m\u00e4rsiv\u00e4t n\u00e4k\u00f6\u00e4, muuttivat my\u00f6s taiteilijoiden tapaa hahmottaa valoa, v\u00e4rej\u00e4 ja muotoja. T\u00e4m\u00e4 on kautta aikojen vaikuttanut heid\u00e4n ainutlaatuiseen tyyliins\u00e4.<\/p>\n\n<p>Mitk\u00e4 silm\u00e4sairaudet ovat vaikuttaneet suurten taiteilijoiden ty\u00f6h\u00f6n ja miten luovuus pystyy kukoistamaan my\u00f6s silloin, kun n\u00e4k\u00f6 heikkenee?<\/p>\n\n<figure class=\"wp-block-image\" id=\"yui_3_17_2_1_1772792904860_67\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/images.squarespace-cdn.com\/content\/v1\/6502c9e4a6fdcc54f09974bb\/c1c528f7-dcdd-444c-92c7-01f96b3cde76\/Water-Lilies-and-Japanese-Bridge-%281897-1899%29-Monet.jpg\" alt=\"\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Claude Monet,<em> Japanilainen silta<\/em>, 1920\u20131922<\/figcaption><\/figure>\n\n<p><strong>Katarakta eli harmaakaihi \u2013 Claude Monet (1840\u20131926), ranskalainen impressionisti<\/strong><\/p>\n\n<p>Ajan my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4 n\u00e4k\u00f6 vaikutti siihen, miten h\u00e4n koki v\u00e4rit ja yksityiskohdat. My\u00f6hemmiss\u00e4 maalauksissa s\u00e4vyt muuttuivat punertavanruskeiksi ja sameiksi sinisiksi ja yksityiskohdat katosivat. Tunnetuimpia esimerkkej\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 ajanjaksolta ovat <em>Lumpeet<\/em> ja <em>Japanilainen silta<\/em>. Silm\u00e4leikkauksen j\u00e4lkeen Monet&#8217;n n\u00e4k\u00f6 parani osittain ja v\u00e4rin\u00e4k\u00f6 kirkastui j\u00e4lleen.<\/p>\n\n<p><strong>Astigmatismi (taittovirhe, ei sairaus) \u2013 Amedeo Modigliani (1885\u20131920), italialainen taiteilija ja kuvanveist\u00e4j\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n<p>Modiglianilla ei ollut virallisesti diagnosoitua silm\u00e4sairautta, mutta h\u00e4nen tyylilleen ominaisten tyylikk\u00e4iden, pystysuoraan pitkulaisten ja hieman vinossa olevien hahmojen uskotaan johtuneen astigmatismista. Sen vaikutus n\u00e4kyy esimerkiksi teoksessa <em>Jeanne H\u00e9buterne in a Yellow Sweater<\/em>.<\/p>\n\n<p><strong>Juveniili makuladegeneraatio, Edgar Degas (1834\u20131917) \u2013 ranskalainen impressionisti.<\/strong><\/p>\n\n<p>Degas&#8217;n uskotaan k\u00e4rsineen perinn\u00f6llisest\u00e4 makulan rappeumasta, joka vahingoitti h\u00e4nen tarkan n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 aluetta kummassakin silm\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena h\u00e4nen maalauksensa muuttuivat ep\u00e4selvemmiksi ja v\u00e4hemm\u00e4n yksityiskohtaisiksi, ja h\u00e4nen kontrasti- ja v\u00e4rin\u00e4k\u00f6ns\u00e4 heikkeni. My\u00f6hemmin h\u00e4n keskittyi enemm\u00e4n kuvanveistoon, ja lopulta h\u00e4nen toinen silm\u00e4ns\u00e4 sokeutui.<\/p>\n\n<figure class=\"wp-block-image\" id=\"yui_3_17_2_1_1772792904860_86\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/images.squarespace-cdn.com\/content\/v1\/6502c9e4a6fdcc54f09974bb\/6058ec65-b35a-4318-bf88-da495f13696a\/503473163_10162741114075560_4046641578750424266_n.jpg\" alt=\"\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Georgia O&#8217;Keeffe, <em>Nimet\u00f6n (Abstraktio: vaaleanpunainen kaari ja ympyr\u00e4t)<\/em>, 1970-luku<\/figcaption><\/figure>\n\n<p><strong>Silm\u00e4npohjan ik\u00e4rappeuma (AMD) \u2013 Georgia Totto O&#8217;Keeffe (1887\u20131986), amerikkalainen modernisti<\/strong><\/p>\n\n<p>Seitsem\u00e4nkymment\u00e4vuotiaana O&#8217;Keeffelle kehittyi ik\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 makularappeuma, joka vahingoitti verkkokalvon tarkan n\u00e4kemisen aluetta. Sairaus vei h\u00e4nelt\u00e4 hitaasti kyvyn n\u00e4hd\u00e4 pieni\u00e4 yksityiskohtia ja erottaa v\u00e4rej\u00e4 selv\u00e4sti, ja j\u00e4ljelle j\u00e4i vain osa perifeerisest\u00e4 n\u00e4\u00f6st\u00e4. Jonkin aikaa h\u00e4n k\u00e4ytti avustajaa, joka auttoi h\u00e4nt\u00e4 v\u00e4rien sekoittamisessa ja kompositiossa. My\u00f6hemmin ennen kuvanveiston pariin siirtymist\u00e4 O&#8217;Keeffe maalasi sit\u00e4, mit\u00e4 muisti \u2013 ei sit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4ki.<\/p>\n\n<p><strong>Lasiaissamentumat \u2013 Edvard Munch (1863\u20131944), norjalainen ekspressionisti<\/strong><\/p>\n\n<p>67-vuotiaana Munchin paremmin n\u00e4kev\u00e4n silm\u00e4n lasiaisessa oli verenvuoto, mink\u00e4 seurauksena h\u00e4n n\u00e4ki silmiens\u00e4 edess\u00e4 leijuvia varjoja ja pisteit\u00e4. Ne l\u00f6ysiv\u00e4t paikkansa my\u00f6s h\u00e4nen maalauksissaan.<\/p>\n\n<p><strong>Diabeettinen retinopatia \u2013 Paul C\u00e9zanne (1839\u20131906), ranskalainen postimpressionisti<\/strong><\/p>\n\n<p>C\u00e9zannen diabetes aiheutti verkkokalvovaurioita, jotka aiheuttivat n\u00e4\u00f6ntarkkuuden heikkenemist\u00e4 ja v\u00e4risokeutta, erityisesti sinisen ja vihre\u00e4n s\u00e4vyjen suhteen. H\u00e4nen my\u00f6hemm\u00e4t teoksensa muuttuivat siksi abstraktimmiksi ja v\u00e4reilt\u00e4\u00e4n vaatimattomammiksi.<\/p>\n\n<p><strong>Kyynelpussin tulehdus (dakryokystiitti) \u2013 Camille Pissarro (1830\u20131903), ranskalainen impressionisti<\/strong><\/p>\n\n<p>Pissarro k\u00e4rsi kroonisesta kyynelpussin tulehduksesta, jonka vuoksi h\u00e4n ei voinut maalata ulkona. H\u00e4n joutui ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n sis\u00e4tiloissa katsomalla ulos ikkunasta ja muokkaamalla maalaustyyli\u00e4\u00e4n uusien olosuhteiden mukaisesti.<\/p>\n\n<p><strong>Vogt-Koyanagi-Haradan oireyhtym\u00e4 \u2013 Francisco Goya (1746\u20131828), ranskalainen romantiikan taidemaalari<\/strong><\/p>\n\n<p>47-vuotiaana Goya sairastui todenn\u00e4k\u00f6isesti Vogt-Koyanagi-Haradan oireyhtym\u00e4\u00e4n tai uveomeningoenkefaliittiin, joka vaikutti h\u00e4nen n\u00e4k\u00f6\u00f6ns\u00e4, kuuloonsa ja tasapainoonsa. H\u00e4nen aikaisemmat iloiset ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t maalauksensa vaihtuivat surullisiin, melankolisiin ja kauhistuttaviin n\u00e4kymiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Silm\u00e4sairaudet ovat kautta historian j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkens\u00e4 joidenkin maailman kuuluisimpien taiteilijoiden t\u00f6ihin. Silm\u00e4sairaudet, jotka sumensivat, v\u00e4\u00e4ristiv\u00e4t tai h\u00e4m\u00e4rsiv\u00e4t n\u00e4k\u00f6\u00e4, muuttivat my\u00f6s taiteilijoiden tapaa hahmottaa valoa, v\u00e4rej\u00e4 ja muotoja. T\u00e4m\u00e4 on kautta aikojen vaikuttanut heid\u00e4n ainutlaatuiseen tyyliins\u00e4. Mitk\u00e4 silm\u00e4sairaudet ovat vaikuttaneet suurten taiteilijoiden ty\u00f6h\u00f6n ja miten luovuus pystyy kukoistamaan my\u00f6s silloin, kun n\u00e4k\u00f6 heikkenee? Katarakta eli harmaakaihi &hellip; <a href=\"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/miten-silmasairaudet-ovat-muokanneet-kuuluisien-taidemaalareiden-toita\/\">Continued<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1007,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[54,52],"tags":[],"class_list":["post-1006","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-harmaakaihi","category-optometristi-kertoo"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1006","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1006"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1006\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1010,"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1006\/revisions\/1010"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1007"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1006"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1006"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/silm.orgo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1006"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}